martes, febrero 28, 2006

Ñan puriyniykipi = en tu caminar

Ñan puriyniykipi AMA ATIJCHAYCHU...
NO EXIJAS en tu camino por la vida ...


maqlllukunamanta nanaykunamanta qespisqa,
verte salvado de peligros y de dolores,

ichaqa kallpayuq churapakunaykipaq,
pero sí estar preparado a enfrentarlos,

uya uya pura p’unchay tuta k’anchaypi.
a la luz de el día y noche, cara a cara.

Kawsay purisqaykipi AMA MAÑAKUYCHU...
NO PIDAS que al recorrer esta vida...

llakiyniyki, waqayniyki, ñakariyniyki tukukunanta,
se acaben tus penas, llantos,sufrimientos,

ichaqa kallpachaypuni sonqoykita llalichinaykipaq.
solo fortalece un corazón justo para superarlo.

Kawsaypa ñan purisqaykipi AMA MASKHA

NO BUSQUES en el vía por la vida...

toramanaykunata, reqsisiqaykunata, aylluykita, ayqenaykipaq,
hermanos, amigos, parientes que te ayuden a huir,

kallpallaykita cheqay ñak’ariynikita wañichispa tutunaykipaq.

sino tu propio ímpetu que abata el mal de la angustia.

Kawsay q’ijllu puriyniyniykipi PITUCHASQA AMAÑAKUYCHU...
NO IMPLORES en la calle por la vida...

Macharisqa ichapas qespisqa kayniykita,

con temor ser de casualidad salvado,

Aswanqa p’anraykachaywan kikiykipuni masqay,
sino ten fe en la paciencia que tienes para buscarlo,

Qespiyniykita atipanaykipaq.
para conquistar tu libertad.

lunes, febrero 20, 2006

KHUNAN KAKUSHIAQTIY = Hoy que estoy aquí.

Kawsariynikita noqawan kawsariy, khunan kayushiaqtiy,
Comparte conmigo parte de tu tiempo hoy que estoy aquí,


paqarinta suyaychu qoyllaway keypi kayushiaqtiy.
no esperes mañana para recordarme cuando ya no este.

Yañusqa kanayta ama suyaspa qowan chisiykita,
No esperes mi muerte para dedicarme toda una noche,

Kaypi hap’iwaspa ñit'isun makinchista,
ahora que me tienes estrecha mis manos,

samayachillay q’oñilla rijraypi yuyayniykita,
descansa tus sienes en mi tibio hombro,

manaña kaqtiytaqmi ama suyawaychu q’emikunaykpaq,
no esperes mi ausencia para añorar apoyarte en mi,

maskhawa, qoway makiykita, kuska purikusun.
busca mi presencia, enlaza tus manos, caminemos juntos.

Khunan kaypi kaqtin llullupayayuway,
Ahora que me tienes hazme un halago,

mayqen t’ikatapas apayamullaway, wahaykamuaytaq,
tráeme cualquier flor, hazme una llamada,

wañuyapuqtiyqa hamayq’aytapas muskhisaqñachuqa,
que cuando me muera no percibiré ni las azucenas,

rimayniykita uyariyman khunan kaypi kashiaqtiy,
quisiera oír tu voz hoy que estoy presente,

ichaqa taytacha mañakuytachu wañusqa kaqtiy,
y no una oración cuando ya este muerta.

Misk’i takita guitarraykipi takiway,
Quiero un tierno acorde de esa tu guitarra,

Ichaqa amayá askha takiqwanchu p’anpayniypiqa,
y no serenata como despedida en mi sepultura,

Ama taquinkichu luyluy rimaywan manaña kapuqtiy.
no cantes baladas con tiernas mensajes cuando ya no este.

Khunan khuyaway, k’irisqa sonqoyta thaniy,
Consuélame ahora, alivia el ansia de mi corazón,

khunan kawsashiaqtiy, qelqay rimaykunata noqallapaqpuni,
ahora que me tienes, escribe palabras solo para mí,

Chiri p’anpayniypi harawikunata uyarishiaqñachu.
y no poesía que en la fría tumba nunca oiré.

martes, febrero 14, 2006

KAWSAYNIYKI = tu destino.

Munasqaykiman hinan, kawsayniykita
kawsanki,
tu manejas tu vida, haciendo tu voluntad,


Pimantapas maymantapas ñak’ariykitaqa tunpaychu,
Jamás te quejes de nada, ni de nadie,

Hatariyniykita qan kikiyki sumaqta chaskiy,
Acepta el compromiso de construirte a ti mismo,

Kalpachakuspayki chay hatariynikitapuni.
el valor de empezar edificándote.

Yuyaypasapa runaq qespiyninqa,

La victoria de la persona sensata,

Paqariy urmayusqan usphakunamanta.
nace de las cenizas de sus caídas,

qocha mana ch'akiq kaqtin kawsaywan.
manante inagotable de experiencia.

Ama hayk’aqpas kawsayniykimanta llakipakuychu,
jamás te quejes de tu destino,

Chaskillay hinaspa tukuy kalpaykiwan llalliy.
acéptala y enfréntala con valor.

Sichus wasi hina kawsayniykita
ruwashiaqtiyki
si al construir el edificio de tu destino,

hatun rumikuna kuyuchina kanqa cheyqa,
hay grandes piedras que remover,

ama llakiychu chikankaray kaqtin,
No te angusties si son muy grandes,

sapanlla rumikuna manan hatarichinchu wasitaqa,
las piedras solas no edifican ,

llapa ruwaykiykinuna kanki qanmi.
el resultado de tus obras eres tu.

Llalliypuni, ¡qanllapin kashian!
debes vencer, ¡de ti depende!

Ama qonqaychu, khunanmanta munaqtiykiqa qallariy.

No olvides, que ahora mismo puedes empezar.

Paqariypaq kawsayniyki, khunan ruwasqayki.

causa de tu porvenir será tu presente.

Kallpasapa ch’iti runamanta yachay,

Aprende de los intrépidos, de los fuertes,

millay kawsay huych’uqmanta,
de quien no acepta ser un mediocre,

ñak’arispapas kawsaqmantapuni,
de quien está vivo a pesar de todo.

Ama yuyatchu ñishuta ñakariyniykitaqa.
No pienses mucho en tus fracasos,

Astawan yuyay llank’asqaykipi,
cavila más en lo que obras,

ñak’ariyniyki sapallanmanta pasapullanqan.
y tus problemas sin ahuyentarlos se alejaran.

Llakimanta pachapuni lloqsinayki,

Aprende a surgir desde las penas,

Kay aswan kallpayoq kalppayoq nanaymanta
sé mas fuerte que el mas fuerte de los dolores,

saqen pujllana hina kayniykita,
deja de ser un marioneta de las eventos,

hatarispa, rikuy pacha illariy intita,

álzate y ve el sol de la mañana,

suyaytaq illariypa k’anchayninta,
roba la luz de la aurora,

samay intiq illariypa k’anchayta.
respira la luz de la alborada.

Qanmi kanki kawsayniykiq kallpan.

Tu eres la fuerza de tu existencia.

jueves, febrero 02, 2006

QOSQO Q’ENTIKUNA = PICAFLORES CUSQUEÑOS

Qosqo llaqtapi, Machupijchu huch’uy llaqtapi,
En la región del Cusco, en la ciudadela de machupicchu,

Choqllo lawa mankamanmi iskay q’entikuna urmaykun
Dos picaflores cayeron en una olla de mazamorra de choclo,

Hoq ñeqe q’entin, manchasqa, sak’isqa,
qellarikuspa...
el primer picaflor asustado, desganado y perezoso...

apichachikuspa phurunkunata
rafrankunatawan...
se dejo mojar las plumas y alas que lo cubrían,

wañuyman wijch’uyukuspan...¡Hananaw cheqaq
kawsay!
abandonándose a la muerte....¡hay malaya su destino!

Iskay ñeqe q’entitaqmi ama chinkaspa suyayninta
sonqosapayninpi hinaspa...
El segundo picaflor no perdió las esperanzas ni el ánimo, y...

Tukuy kallpanwan phawariyta munaspa Rafranta
chhafchirispa.
agitó sus alas con todas sus fuerzas y deseo de volar.

Raphapapashiaqtintaqmi, huch'uy maqanakujchaqa
yuyakusqa...
Mientras aleteaba, el pequeño luchador reflexionó...

Ayaykuspa hinaspa yachayuspa cheqa
kayta,
entendiendo y aprendiendo algo fundamental,

seqachinakuyta kawsaynnin qespisqa kikin kayninmanta,
a luchar por su vida y libertad connatural,

ichaqa mana sayk’usqa rafrankunata chhafchirispapuni.

al ritmo de batir sin descanso sus frágiles alas.

¡chiriyarushiarantaqmi lawaqa...¡kallpacharikuntaqyá!
hinaspa
La crema se enfriaba... ¡Se confortó! Y

osqayllaña suyakuynin astawan yapayukun
,
se apresuró esperanzado un poco más,

hinaspa chay lawaqa queso hinaman
tukusqa,
y al momento aquello era cual un queso,

chaymantataq chojllo pastel nisqaman,
y después un pastel de choclo,

hinaspan q’enti rafrachanta kicharispa
phawaripusqa.
entonces el picaflor abrió sus pequeñas alas y voló.

Kay iskay q’entikunan yachachiwanchis...

Este par de picaflores nos enseñan y...

Khawachiwanku imayna mana allinkuna
allilliyta:
muestran dos maneras de afrontar las dificultades:

hoq ñeqe q’ente hina ñak’arispa wañuyta...
sucumbir como el primer picaflor, ante ellas...

utaq maqanakuyta wasapachina kama iskay ñeqe q’ente hina.

o batallar y superarlas como el segundo picaflor.