domingo, agosto 31, 2008

PERU LLAQTA TAKI=HIMNO NACIONAL DEL PERÚ

Boomp3.com

PERÚ SUYU TAKI TRADUCIDO AL IDIOMA QUECHUA POR EL ACADÉMICO TEOFILO CARDENAS ALVARADO 1985.
AREGLOS PARA CORO E INTERPRETACION EN QUECHUA POR LA MIEMBRO DE NÚMERO NOEMÍ VIZCARDO ROZAS 2008.


CORO
QHOCHU TAKIY

Qespichisqan kanchis wiñaypaq, kananchis wiñaypaq

Ñaupaqtaqa k´anchanta, pakachun, k’anchanta inti

Pisisun willkachasqa munayman,

Hanaqchan llaqtanchismi wiñayman

Pisisun willkachasqa munayman

Hanaqchan llaqtanchis wiñayman

Pisisun willkachasqa munayman

Hanaqchan llaqtanchis wiñayman.


ESTROFA
YARAYMA


Llaqta runan unay wata mat'isqa

Tajyachaqnin waskharta aysarqan

Wiñaychasqa usuy warma kaymanmi

Unay pacha, unay pacha

Unay pachan phutikuq ch’inllá

Willka qapariynin ñak’aymanta

qespi qocha patapi uyarikun

Ñak’ay warma kayninta chhafchirispan

K’umuchisqa, k’umuchisqa

K’umuchisqa mat’inta hoqarin

K’umuchisqa mat’inta hoqarin

Mat’inta hoqarin…




¡KAUSACHUN PERÚ SUYU!

¡KAUSACHUN!






IMANAQTIN? CHAYRAYKU…= POR QUÉ? PORQUE…

Por qué?
Imanaqtin?

chayrayku...
chayrayku...
No es preciso vivir la noche para pensar en la sombra que nos cerca,
Manan tutallapichu kana rasphi qayllapi kaysqanchista yuyanapaq,

Porque...
Chayrayku...

El día no es día solo cuando el sol nos pinta de colores de arco iris,
Manan p’unchaychu sichus llusisqa k’uychiq llinphiwan kanmanchis,

Porque...
Chayrayku...
El cielo sigue arriba aunque no lo veamos por las nubes que lo cubren,
Phuyuwan p’istusqa mana rikukuna kaspa wichaypin hanaqpachaqa,

Porque...
Chayrayku...
La tierra no solo es el polvo que pisamos al andar, es jardín de flores,
Pachaqa manan allpa purisqallanchischu, t’ika inkillkunataqmi,

Porque...
Chayrayku...
En la vida no se vive un segundo más allá del que al presente vivimos,

Kausaypiqa kausakunchu khunanchallan
kausayninchismantaqa,

Porque...

Chayrayku...
El olvido ayuda a curar heridas dejándo cicatrices que se quitan al morir, Qonqay k’iritan qhaliyachikun q’ellakunata saqespa wañuyllawan chinkayaqta,

Esforzarnos entonces porque el día y la vida, sean como lo pensamos,
chayrayku kallpawan p’unchay hinaspa kausay yuyayninchisman kananpaq,

Si este es tu horizonte, ahí nos encontraremos, tras el tiempo y tu visión,
Hinata munanki cheyqa, chaypiyá tarinakusun, kausay rikusqaykipi,

Porque nunca estuve lejos, dejando pasar el tiempo ni pensando estar perdido.
Mana hayk’aq karupi kaqtiy, kausayta saqerparispa nitaq chikasqapaschu
.

martes, agosto 19, 2008

YUYAY, MANAN CHHAYNACHU = RECUERDA, QUE NO ES ASÍ

De ningún modo pienses en el sexo como amor,
Manan t’inkinakuyta waylluyta hinachu yuyay,


porque lo creerás y tendrás muchas decepciones,
hinaqa yuyaynikipin kanqa ichaqa cheqaqtan ñak’arinki,

si en tu camino empezaras a sentir con alguien,
sichus ñan purisqaykipi pi reqsisqaykiwan yuyanki,

tan sólo su presencia, solo su presencia,
kaynillanpunillaraq, ichaqa paypa kayninllaraqpuni,


y nada más que sentirlo ahí, nada más necesitas;
chaypi kayninllan qhawasqayki, chayllata munakiman;

sin pedir nada pero si tan sólo su presencia,
mana imata mañakuspa chayllapi kanallanta cheyqa,

tan sólo sentir y ver que el otro es y está a tu lado,
ichaqa rikuspallayki rikuspallayki qanpa kayllaykipi,

entonces es suficiente lo que tienes para seas feliz.
chayllan astawanqa kan kusa kusisqa kayninkipaq.

Siéntete seguro que algo empieza a florecer dentro de ti,
Cheqaqta hina churakuy ukhuykipi imapas t’ikarishianmi,

entonces estás enamorado, profundamente enamorado,
chaytaqmi waylluyushianki, cheqaq ukhu wayllusqapuni,

y puedes transitar por los problemas que existen.
hinaspa atinkiñan ima ñak’ariykuna qayllaykipi kaypi.


Muchos malestares, muchas preocupaciones y llantos,
Askha nanaykunan, askha llakikuna, hinaspa waqaykuna,

podrás salvar y tu amor vivirá floreciendo cada vez más,
atinki wasapachiyta hinaspa waylluki kausanqa t’ikarispa,

porque todas esas realidades se convertirán en retos.
llapa cheqaq kausaymi chaqaq wasapachiyman tukun.

y tu amor, superádolas, se forjará cada vez más fuerte,
waylluyniyki wasapachispa, kallpasapaman tukunqa.


jueves, agosto 14, 2008

QANPAQMI MAMAPACHA= PARA TI MADRE TIERRA

Madre Tierra para ti vierto el primer trago de licor dulce y amargo,
Pachamama qanpaq kay manaraq misk’i haya ujyana aqhata haywayki,


y también la miel que extraen los sueños y las pesadillas de mis sollozos,
hinaspi mosqoypa lachiwanta, musphay ñit’iyninkuna weqeytapas,


los guisos más apetitosos las raíces primeras, las más tiernas y frescas,
aswan sumaq chajra mikhuykunana rikhurimuq qolla rurukunata,


las mazorcas alimentadas de maíz, esas que alcanzan su peso en oro,
aswan sumaq wira choqllokunata chay llasanwan qori hina tarpaqta,


también los pétalos de las flores más lindas, las palabras deslumbrantes,
chaymantapas aswan sumaq t’ikakunaq rap’inkunata, k’anchaq rimaykunata,


las más tiernas las más humanas las que guardan significados hondos,
aswan llanp’u sonqo runakay hatun willakuq waqaychasqata,


las que duelen como espinas y las otras que despiertan del letargo,
kiska hina nanachiqkunata hinspa hukaq puñuq yuyay riqch’arichiqta,


tierra Doncella principio de vida, cuídame no me dejes en esta mi vida,
pacha q’aqa kausaq pujyu, rikuwayá, saqewaychu kay kausaypi,


Porque eres mi única madre, siempre sera así y por siempre ser tu fruto,
Mammalla kaqtiyki hinallapunin kaspa pasaqpaqpuni ruruyki kaqtiy,


ancla de mis lágrimas carne del universo de mi cuerpo boca y oídos de mi alma,
weqeykunaq unu chakatana kurkuypa teqsi aychay nunaypa simi ninriykuna,


mi propia vida, para ti mis sufrimientos y dolores, hoy que me sume la augustía,
kikin kausayniy, qanpaqmi ñakariyniykuna nanayniykuna, khunan llakiyta,


plegarias más más dulces y amargos esparzo para ti, madre de mis madres,
sumaq k’apaq misk’i mañakuyta qanpaq ch’ajchuni, mamaykunamanta mama,


en las direcciones y a los cuatro vientos y por donde nace tu hijo el sol,
inti hinaspa tawa wayrakuna maymanta churiyki inti paqarimuyninmanta,


donde el ser humano jamás pierda su raíz ni su línea de horizontemana.
runa ama hayk’aqpas puriyninpi saphin nitaq qhawaynita chinkachinapaq.